mardi 29 juillet 2014

Kädestä pitely

Uin eilen järvellä. Katselin matkan taittuessa rannalla istuvia varhaisteini- ja teinipareja ja muistelin menneitä.



Nykyään alaikäisten seksi on kai jo vakiintunut normi. Omassa nuoruudessani, jonka elin pienessä taajamassa, tilanne oli toisenlainen. Enemmistö ryhtyi syvällisiin ruumiin iloihin vasta täysi-ikäisenä.



Muistan noista ajoista kädestä pitelyt. Nuo ujot, sisimmässä potkineet hetket, jolloin sain olla tytön lähellä. Niihin aikoihin tyttö ei ollut ihminen. Hän oli enemmän, hätkähdyttävä ihme, täydellistäjä, haavekuva lihanakin.



Tuon ajan tytöt muistuvat nykyään mieleeni söpöinä ja viattomina. Suosiossani olivat fiksut ja hyvin käyttäytyvät, kotikasvatetut. Olinhan itsekin fiksuksi kasvatettu. Tuohon aikaan se tarkoitti sitä, että toimin vanhempieni arvomaailman ja normien mukaisesti.



Olen pohtinut, viekö nopeaan tarpeentyydytykseen kehittynyt kulttuuri jotain nuoruudesta pois. Kun saa heti, jääkö odottava kihelmöinti kokematta?



Jos saisin valita uudestaan eletyn nuoruuteni ja nopeamman pillulle pääsyn väliltä, valitsisin uudestaan nuoruuteni. Seksi on kivaa, mutta ensikiiman laannuttua ja tottumuksen lisääntyessä se on sittenkin vain seksiä. Ei se vastaa sitä henkisten ja fyysisten tarpeiden riehaa, joka seksin odottamiseen ja varovaiseen vastakkaiseen sukupuoleen tutustumiseen liittyi.





via Pakkotoisto.com http://ift.tt/1nXi7Df

Aucun commentaire:

Enregistrer un commentaire