Hobla.
Olen 22-vuotias Itä-Vantaan kylmillä kaduilla varttunut epeli vailla sitä jotain. Luonteeltani olen eloisa ja päiväkahvittelun sijaan lähtisinkin ensitreffeillä mieluummin vaikka pulkkamäkeen, pilkille tai podaamaan. Zumbaamaankin olen huhujen mukaan kerran erehtynyt. Urheillut olen koko ikäni, treenin keskittyessä nykyisin lähinnä painojen kanssa rimpuilemiseen. Historiaa löytyy myös kamppailulajeista, mutta ainakin toistaiseksi puheestani saa vielä selvää.
Arkeen kuuluu jumppaamista ja parsakaalin pilkkomista höystettynä opiskelulla ja duunilla. Keväällä kirjoittelen opinnäytetyötäni. Nautin freshistä meiningistä: saunomisesta, mökkeilystä, kavereista ja hyvästä ruoasta. Toisinaan on kuitenkin hyvä nollata parin oluen äärellä tai keinumalla rommipäissään Itämeren laineilla kuin kapteeni Jack Sparrow konsanaan.
Koolla on väliä. Lieneekin paikallaan kertoa, että vakavasti epäilen olevani sukua Konnun hobiteille. Pituutta löytyy karvan alle 170cm, mutta lihasmassaltani en kuitenkaan aivan Nyyssölän Mikaa muistuta. LebBron Jamesin mittaista, tahi mustaa koripalloilijaa ei musta siis saa tekemälläkään. Jos kuitenkin joulun kuvioihin kuuluu leffat ja Hobitti kolmosen katsastaminen, tässäpä mitä parasta seuraa kyseiseen näytökseen. Kovin montaa kertaa en samaa elokuvaa kuitenkaan jaksa käydä katsomassa ellet ole poikkeuksellisen hyvännäköinen.
Luonnevikoihini kuuluu rehellisyys (hyvässä ja pahassa), höpsöily ja ajoittain huono huumori. Fiilaan asioita suurella sydämellä ja kyllä, minä olen se hörhö joka siellä aamubussissa jammailee musat korvilla muiden matkustajien keskittyessä naama norsun elimellä möllöttämiseen.
Sinä?
Treenikaveriksi tai sinne pulkkailemaan lähden toki mielelläni jos minkämoisessa ukko- tai akkaporukassa, mutta tällä pitkävedolla olisi kiva löytää neitiseuraa muutaman vuoden ikähaarukalla omastani. Arvostan suunnattomasti tunneälykkyyttä, empatiaa, rehellisyyttä ja sitä, että asioista osataan olla kiitollisia. Kiitos ja anteeksi ovatkin mielestäni yhdet tärkeimmistä sanoista meille pystyasentoon nousseille apinoille. Fiilis menee pahemman kerran mahdottomasta ruikuttamisesta ja kateellisuudesta. Jokainen on vastuussa omasta onnelisuudestaan. Ehkä vetoavinta naisessa onkin se jokin. Pilke silmäkulmassa, virnistys siellä, hassu ilme täällä.
En halua luokitella ihmisiä etukäteen ja erilaisuus on monessa mielessä hyväkin asia. Olisi kuitenkin muikeaa jos sinäkin olisit kiinnostunut hyvinvoinnistasi ja kohtalaisen terveestä, aktiivisesta elämäntyylistä. En kuitenkaan odotan sinun olevan kilpaurheilija tai pesunkestävä #sacrifice –salikissa. Sietokyky arjen kömmähdyksille ei myöskään voi tässä tapauksessa olla kovin huono asia.
Yhteyden saa laittamalla sähköpostia osoitteeseen: snapback(at)pakkotoisto.com
Huikeaa loppuvuotta kaikille! Teillekin ihan vahingossa tähän ketjuun eksyneille.
Olen 22-vuotias Itä-Vantaan kylmillä kaduilla varttunut epeli vailla sitä jotain. Luonteeltani olen eloisa ja päiväkahvittelun sijaan lähtisinkin ensitreffeillä mieluummin vaikka pulkkamäkeen, pilkille tai podaamaan. Zumbaamaankin olen huhujen mukaan kerran erehtynyt. Urheillut olen koko ikäni, treenin keskittyessä nykyisin lähinnä painojen kanssa rimpuilemiseen. Historiaa löytyy myös kamppailulajeista, mutta ainakin toistaiseksi puheestani saa vielä selvää.
Arkeen kuuluu jumppaamista ja parsakaalin pilkkomista höystettynä opiskelulla ja duunilla. Keväällä kirjoittelen opinnäytetyötäni. Nautin freshistä meiningistä: saunomisesta, mökkeilystä, kavereista ja hyvästä ruoasta. Toisinaan on kuitenkin hyvä nollata parin oluen äärellä tai keinumalla rommipäissään Itämeren laineilla kuin kapteeni Jack Sparrow konsanaan.
Koolla on väliä. Lieneekin paikallaan kertoa, että vakavasti epäilen olevani sukua Konnun hobiteille. Pituutta löytyy karvan alle 170cm, mutta lihasmassaltani en kuitenkaan aivan Nyyssölän Mikaa muistuta. LebBron Jamesin mittaista, tahi mustaa koripalloilijaa ei musta siis saa tekemälläkään. Jos kuitenkin joulun kuvioihin kuuluu leffat ja Hobitti kolmosen katsastaminen, tässäpä mitä parasta seuraa kyseiseen näytökseen. Kovin montaa kertaa en samaa elokuvaa kuitenkaan jaksa käydä katsomassa ellet ole poikkeuksellisen hyvännäköinen.
Luonnevikoihini kuuluu rehellisyys (hyvässä ja pahassa), höpsöily ja ajoittain huono huumori. Fiilaan asioita suurella sydämellä ja kyllä, minä olen se hörhö joka siellä aamubussissa jammailee musat korvilla muiden matkustajien keskittyessä naama norsun elimellä möllöttämiseen.
Sinä?
Treenikaveriksi tai sinne pulkkailemaan lähden toki mielelläni jos minkämoisessa ukko- tai akkaporukassa, mutta tällä pitkävedolla olisi kiva löytää neitiseuraa muutaman vuoden ikähaarukalla omastani. Arvostan suunnattomasti tunneälykkyyttä, empatiaa, rehellisyyttä ja sitä, että asioista osataan olla kiitollisia. Kiitos ja anteeksi ovatkin mielestäni yhdet tärkeimmistä sanoista meille pystyasentoon nousseille apinoille. Fiilis menee pahemman kerran mahdottomasta ruikuttamisesta ja kateellisuudesta. Jokainen on vastuussa omasta onnelisuudestaan. Ehkä vetoavinta naisessa onkin se jokin. Pilke silmäkulmassa, virnistys siellä, hassu ilme täällä.
En halua luokitella ihmisiä etukäteen ja erilaisuus on monessa mielessä hyväkin asia. Olisi kuitenkin muikeaa jos sinäkin olisit kiinnostunut hyvinvoinnistasi ja kohtalaisen terveestä, aktiivisesta elämäntyylistä. En kuitenkaan odotan sinun olevan kilpaurheilija tai pesunkestävä #sacrifice –salikissa. Sietokyky arjen kömmähdyksille ei myöskään voi tässä tapauksessa olla kovin huono asia.
Yhteyden saa laittamalla sähköpostia osoitteeseen: snapback(at)pakkotoisto.com
Huikeaa loppuvuotta kaikille! Teillekin ihan vahingossa tähän ketjuun eksyneille.
Sisäsiisti urosapina hyvään kotiin
Aucun commentaire:
Enregistrer un commentaire