Pakkotoisto on tarjonnut jo pitkän aikaa erinomaista luettavaa, neuvoja ja viihdettä, mutta nyt on aika kirjoittaa tänne omaa parisuhdetta vaivaavasta asiasta. Toivottavasti saan purettua ajatukseni edes jotenkin ymmärrettäväksi tekstiksi.
Vähän taustoja: itse olen mies ja ollaan oltu tyttöystävän kanssa kimpassa reilu 1,5 vuotta. Olen häntä muutaman vuoden vanhempi, molemmat ollaan nuoria mutta kuitenkin täysi-ikäisiä ollaan oltu koko tuntemisemme ajan. Kyseessä on molempien ensimmäinen oikea parisuhde ja oltiin myös ensimmäiset seksikumppanit toisillemme.
Heti alkuun tuli mieleen yksi sana joka kuvaa suhdettamme minun mielestäni: intohimottomuus. Alusta lähtien suhde on ollut sellainen, että ei olla edes pystytty näkemään kuin kerran tai pari viikossa. Luonnollisesti tämän takia mitään yhteistä arkea ei ole ja molemmilla on melkolailla omat erilliset elämät. Sanotaan heti, että seksijutut ovat silti sujuneet mielestäni ihan ok, ja määrä on pysynyt tuossa n. kerta viikkoon mitä ollaan pystytty näkemään. Joidenkin mielestä saattaa tuntua vähältä, meillä ei mitään "5x päivässä kanimeininkiä" ole edes suhteen alussa ollut, mutta itsellenikin on riittänyt ihan hyvin tuo nykyinen määrä ja kiinnostus naista kohtaan on säilynyt sopivasti. Nyt kuitenkin kaksi viime kertaa on tullut naiselta suora kieltäytyminen, tyylillä "miksi aina pitää panna, koskaan ei voida tehdä mitään muuta" ja tämä kommentti sai itseni ihmettelemään.
Kun vielä puolentoista vuoden jälkeenkin meillä on yhteistä aikaa melko harvakseltaan, niin tuntuu minusta oudolta että en saa haluta naista ja tehdä hänen kanssaan asioita jotka parisuhteen erottavat kaverisuhteesta. Tajusin tässä miettiessäni, että vaikka seksiä on ollut aina minulle ihan riittävä määrä, niin sen laadusta ei voikaan sanoa samaa. Nainen oli etenkin alkuvaiheessa melko ujo ja varautunut (on vieläkin), eikä hänelle ole vieläkään herännyt varsinaista kiinnostusta mitään seksijuttuja kohtaan. Hän ei koe tarvetta tai halua seksille, eikä hänellä ole mitään fantasiaa eikä hän yksinkertasesti kiihotu koskaan. Seksin "suoritus" jää minun harteilleni, ja nainen oikeastaan tulee vaan perässä. Yksinkertaisesti nainen vaikuttaa olevan täysin kiinnostumaton seksistä. Viime näkemisellä tästä asiasta saatiin riitaa aikaiseksi ja kysyin häneltä että onko hän koskaan halunnut minua seksuaalisesti, ja vastaukseksi sain pelkkää hiljaisuutta. Näistä asioista on kyllä juteltu pitkin suhdetta myös riitelemättä.
Mielestäni suhteessa on muutenkin näkynyt tiettyä halun puutetta, sillä koskaan hän ei ole sanonut esimerkiksi rakastavansa tai oikeasti välittävänsä minusta, jotain pieniä ja ehkä vähän lapsellisia "tykkäämisen" osoituksia on silti tullut hänenkin suunnaltaan. Hänen vanhemmilleen ja joillekin tutuille suhdetta ei saa julkisesti näyttää (mm. kädestä pitäminen). Hänen kanssaan oleminen on muutoin todella mukavaa, meidän on helppo olla yhdessä ja tekemistä on aina riittänyt, mutta jotenkin tuntuu että kaikki on sellaista mitä periaatteessa molemmat voisivat tehdä kaveriensa kanssa. Nainen on ystävällinen ja etenkin kiltti, mikä onkin syy minkä takia olen hänen kanssaan halunnut olla. Myös siksi ihmettelen kommenttia että aina pitäisi muka paneskella, kun rehellisesti nimenomaan naisen muut kuin pano-ominaisuudet ovat se syy miksi vielä ollaan yhdessä. Ns. miehen ja naisen yhdessä olo siis mielestäni puuttuu, mikä on näkynyt etenkin seksissä.
Orgasmia hän ei ole koskaan saanut, olen kyllä tänä aikana tehnyt kaiken voitavani, sillä haluaisin että hänkin saisi seksistä yhtä paljon irti kuin itsekin saan. Tuntuu ettei ainakaan fyysisesti ole mitään pielessä, sillä hän kyllä tuntee kosketuksen oikeaan paikkaan ja kouristelee jne. kun hyväilyä jatkaa. Lopulta tämä johtaa kuitenkin siihen että häntä kutittaa ja kikatuttaa ja hän käskee lopettamaan. Kokeiltu on hellempää ja ronskimpaa lähestymistapaa, pitkäkestoisemmin ja pikaisemmin, tunnin mittaisia hieronta- ja hyväilysessioita, yllätysseksiä (kiitos pakkis tästä termistä :D) jne. Avointa keskustelua olen harjoittanut koko suhteen ajan, mutta seksiasioista nainen ei valitettavasti osaa puhua. Myöskään masturbointia hän ei harrasta, vaikka olen sitä hänelle monesti suositellut, toiveenani että hän tutustuisi omaan kroppaansa jne. mitä usein naisille neuvotaankin. Mutta ymmärrän nyt, että kun ei hän vaan halua niin ei se itseään inholla koskeminenkaan mitään auttaisi. Sellainen juttu on myös, että seksiä harrastaessa hän ei koskaan esimerkiksi kosketa minua oma-aloitteisesti, tai muutenkaan tee mitään mistä tietäisi minun pitävän, ilman että erikseen ohjailen. Myös esimerkiksi suihinotto on sellainen asia, mitä aniharvoin kokeillaan mutta eipä nainen sitä halua tehdä kuin hetken, ja asia on yök ja sillä selvä. Nuoleminen ja kaikki muukin naisen hyväily on taas itselleni täysin perustoimintaa. Nuolemisestakin nainen on sanonut tykkäävänsä, mutta silti mitään kiihottumista ei tapahdu. Suutelu ja hymyily kyllä tulevat naiselta ihan itsestään, eli mielestäni hän ei mitään inhoa koe juuri minua kohtaan.
Pitkä viesti tästä tulikin, mutta ongelman voinee kiteyttää yhdellä lauseella: nainen ei ole oikeastaan koskaan halunnut minua, mutta silti ollaan pysytty parisuhteessa jo puolitoista vuotta. Voikohan asia korjaantua jotenkin, sillä itse olen mielestäni tehnyt kaiken mitä osaan? Voiko naisen halut syttyä vielä parikymppisenä ja saman kumppanin kanssa, jos niitä ei vielä tähänastisesssa elämässä ole ollut? Itsellä on eroaminen käynyt muutaman kerran mielessä jo aikaisemmin, kun on tuntunut ettei nainen oikeasti välitä minusta samalla tavalla miehenä kuin minä hänestä naisena, ja nyt alan olla jo melko vahvasti tällä kannalla. Ehkäpä hän halusikin alunperin kaverisuhteen, mutta jotenkin vaan ajauduttiin tällaiseen tilanteeseen?
Vähän taustoja: itse olen mies ja ollaan oltu tyttöystävän kanssa kimpassa reilu 1,5 vuotta. Olen häntä muutaman vuoden vanhempi, molemmat ollaan nuoria mutta kuitenkin täysi-ikäisiä ollaan oltu koko tuntemisemme ajan. Kyseessä on molempien ensimmäinen oikea parisuhde ja oltiin myös ensimmäiset seksikumppanit toisillemme.
Heti alkuun tuli mieleen yksi sana joka kuvaa suhdettamme minun mielestäni: intohimottomuus. Alusta lähtien suhde on ollut sellainen, että ei olla edes pystytty näkemään kuin kerran tai pari viikossa. Luonnollisesti tämän takia mitään yhteistä arkea ei ole ja molemmilla on melkolailla omat erilliset elämät. Sanotaan heti, että seksijutut ovat silti sujuneet mielestäni ihan ok, ja määrä on pysynyt tuossa n. kerta viikkoon mitä ollaan pystytty näkemään. Joidenkin mielestä saattaa tuntua vähältä, meillä ei mitään "5x päivässä kanimeininkiä" ole edes suhteen alussa ollut, mutta itsellenikin on riittänyt ihan hyvin tuo nykyinen määrä ja kiinnostus naista kohtaan on säilynyt sopivasti. Nyt kuitenkin kaksi viime kertaa on tullut naiselta suora kieltäytyminen, tyylillä "miksi aina pitää panna, koskaan ei voida tehdä mitään muuta" ja tämä kommentti sai itseni ihmettelemään.
Kun vielä puolentoista vuoden jälkeenkin meillä on yhteistä aikaa melko harvakseltaan, niin tuntuu minusta oudolta että en saa haluta naista ja tehdä hänen kanssaan asioita jotka parisuhteen erottavat kaverisuhteesta. Tajusin tässä miettiessäni, että vaikka seksiä on ollut aina minulle ihan riittävä määrä, niin sen laadusta ei voikaan sanoa samaa. Nainen oli etenkin alkuvaiheessa melko ujo ja varautunut (on vieläkin), eikä hänelle ole vieläkään herännyt varsinaista kiinnostusta mitään seksijuttuja kohtaan. Hän ei koe tarvetta tai halua seksille, eikä hänellä ole mitään fantasiaa eikä hän yksinkertasesti kiihotu koskaan. Seksin "suoritus" jää minun harteilleni, ja nainen oikeastaan tulee vaan perässä. Yksinkertaisesti nainen vaikuttaa olevan täysin kiinnostumaton seksistä. Viime näkemisellä tästä asiasta saatiin riitaa aikaiseksi ja kysyin häneltä että onko hän koskaan halunnut minua seksuaalisesti, ja vastaukseksi sain pelkkää hiljaisuutta. Näistä asioista on kyllä juteltu pitkin suhdetta myös riitelemättä.
Mielestäni suhteessa on muutenkin näkynyt tiettyä halun puutetta, sillä koskaan hän ei ole sanonut esimerkiksi rakastavansa tai oikeasti välittävänsä minusta, jotain pieniä ja ehkä vähän lapsellisia "tykkäämisen" osoituksia on silti tullut hänenkin suunnaltaan. Hänen vanhemmilleen ja joillekin tutuille suhdetta ei saa julkisesti näyttää (mm. kädestä pitäminen). Hänen kanssaan oleminen on muutoin todella mukavaa, meidän on helppo olla yhdessä ja tekemistä on aina riittänyt, mutta jotenkin tuntuu että kaikki on sellaista mitä periaatteessa molemmat voisivat tehdä kaveriensa kanssa. Nainen on ystävällinen ja etenkin kiltti, mikä onkin syy minkä takia olen hänen kanssaan halunnut olla. Myös siksi ihmettelen kommenttia että aina pitäisi muka paneskella, kun rehellisesti nimenomaan naisen muut kuin pano-ominaisuudet ovat se syy miksi vielä ollaan yhdessä. Ns. miehen ja naisen yhdessä olo siis mielestäni puuttuu, mikä on näkynyt etenkin seksissä.
Orgasmia hän ei ole koskaan saanut, olen kyllä tänä aikana tehnyt kaiken voitavani, sillä haluaisin että hänkin saisi seksistä yhtä paljon irti kuin itsekin saan. Tuntuu ettei ainakaan fyysisesti ole mitään pielessä, sillä hän kyllä tuntee kosketuksen oikeaan paikkaan ja kouristelee jne. kun hyväilyä jatkaa. Lopulta tämä johtaa kuitenkin siihen että häntä kutittaa ja kikatuttaa ja hän käskee lopettamaan. Kokeiltu on hellempää ja ronskimpaa lähestymistapaa, pitkäkestoisemmin ja pikaisemmin, tunnin mittaisia hieronta- ja hyväilysessioita, yllätysseksiä (kiitos pakkis tästä termistä :D) jne. Avointa keskustelua olen harjoittanut koko suhteen ajan, mutta seksiasioista nainen ei valitettavasti osaa puhua. Myöskään masturbointia hän ei harrasta, vaikka olen sitä hänelle monesti suositellut, toiveenani että hän tutustuisi omaan kroppaansa jne. mitä usein naisille neuvotaankin. Mutta ymmärrän nyt, että kun ei hän vaan halua niin ei se itseään inholla koskeminenkaan mitään auttaisi. Sellainen juttu on myös, että seksiä harrastaessa hän ei koskaan esimerkiksi kosketa minua oma-aloitteisesti, tai muutenkaan tee mitään mistä tietäisi minun pitävän, ilman että erikseen ohjailen. Myös esimerkiksi suihinotto on sellainen asia, mitä aniharvoin kokeillaan mutta eipä nainen sitä halua tehdä kuin hetken, ja asia on yök ja sillä selvä. Nuoleminen ja kaikki muukin naisen hyväily on taas itselleni täysin perustoimintaa. Nuolemisestakin nainen on sanonut tykkäävänsä, mutta silti mitään kiihottumista ei tapahdu. Suutelu ja hymyily kyllä tulevat naiselta ihan itsestään, eli mielestäni hän ei mitään inhoa koe juuri minua kohtaan.
Pitkä viesti tästä tulikin, mutta ongelman voinee kiteyttää yhdellä lauseella: nainen ei ole oikeastaan koskaan halunnut minua, mutta silti ollaan pysytty parisuhteessa jo puolitoista vuotta. Voikohan asia korjaantua jotenkin, sillä itse olen mielestäni tehnyt kaiken mitä osaan? Voiko naisen halut syttyä vielä parikymppisenä ja saman kumppanin kanssa, jos niitä ei vielä tähänastisesssa elämässä ole ollut? Itsellä on eroaminen käynyt muutaman kerran mielessä jo aikaisemmin, kun on tuntunut ettei nainen oikeasti välitä minusta samalla tavalla miehenä kuin minä hänestä naisena, ja nyt alan olla jo melko vahvasti tällä kannalla. Ehkäpä hän halusikin alunperin kaverisuhteen, mutta jotenkin vaan ajauduttiin tällaiseen tilanteeseen?
via Pakkotoisto.com http://ift.tt/1mAumln
Aucun commentaire:
Enregistrer un commentaire